grinduster kirjoitti:Edelleen ihmettelen tätä miksi Ollila Shellin miehenä ajaa asiaa, jolla yritetään vähentää autoilua. Luulisi heidän intreissään olevan ihmisten siirtyminen kohti reilusti kuluttavia autoja kohden. Vai mahtaako Shellillä olla patentteja tekniikoihin, joilla tätä valvontaa suoritetaan.
Ja edelleen: jos verorahaa tarvitaan, nostaisivat vain polttoaineen verotusta. Eikös se luonnostaan vähentäisi huviajoa ja edesauttaisi vähemmän kuluttavien autojen kauppaa, josta taas valtio saisi veroeuroja.
Popi on tossa osittain oikeassa - Shellin kytkennän takia polttoaineveron nostossa on tullut tämän työryhmän ehdotuksissa katto vastaan - on uhka, että kulutus laskisi vielä entisestään. Toinen taustavaikutin polttoaineveron välttelyyn on se, että autoissa ollaan kiihtyvässä määrin siirtymässä korvaaviin voimanlähteisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin. Sähköauto tässä tulee päällimmäisenä mieleen - kotona tai kauppakeskuksessa ladattua sähköä on kovin vaikea irroittaa muusta kulutuksesta ja täten pelkän yksityisautoilun verottaminen on vaikeaa.
Minä puolustan nykyistä veromallia, vaikka se tuntuukin epäreilulta uutta autoa hankittaessa. Vero on aikoinaan asetettu väliaikaiseksi yleellisyysveroksi ja sellaisena se toimii varsin hyvin. Nykyisen polttoaineen kulutukseen perustuvan laskentamallin kautta se on toiminut jopa liian hyvin - uusien autojen CO2 päästöt ovat laskeneet virkamiesten arvioita nopeammin ja siksi laskevia verotuloja yritetään puolustaa uusilla keinoilla.
Tähän suoritukseen pystyy vain poliittisesti ohjattu virkamies - ensin otetaan tavoitteeksi verotuksella ohjata kulutusta alemmas ja sitten, kun siinä onnistutaan niin todetaan, ettei verotulot enää riitä. Keksitään kilometriperusteinen vero, joka ei oikein toteutua edellistä tavoitetta mutta täyttää valtion kirstua takuulla ja polttoaineen kulutuksen sitä häiritsemättä. Ongelma on se, että kilometrivero johtaisi väen pakkautumiseen keskuksiin, missä asuntojen hinnat nousisivat huikeasti ja muualla vastaavasti laskisivat. Seurauksena olisi uusi markkinahäiriö toisaalle, sosiaalisia ongelmia ja maaseudun kiihtyvää autioitumista.
Kaiken tämän taustalla on se tosiasia, ettei meillä ole enää varaa nykyiseen "hyvinvointivaltioon" kaikkine subjektiivisine etuineen (poliitikot ovan naamioineet tämän termiksi nimeltä kestävyysvaje). Väki ikääntyy, tulopohja kapenee ja globaali kilpailu pitää huolen siitä, että millään yrityksellä ei ole varaa maksaa ylikorkeita palkkoja.
Kun seuraavan kerran menette äänestyskoppiin, niin miettikää tätä hetki. Annatteko oikeasti äänenne näille sulle-mulle jakajille, jotka lupaa milloin mitäkin etuisuuksia joillekin ryhmille. Se on nähty mihin tämä johtaa - virkamieskoneisto näiden etujen tuottamiseen tai valvomiseen kasvaa (sen sijaan, että sen pitäisi pienentyä). Lasku tästä näennäisestä kehittämisestä lankeaa kansanosalle, jonka voisi määritellä lyhyesti lihaa syöväksi perheelliseksi heteromieheksi, joka hoitaa päivittäisen liikkumisensa yksityisautolla.
