Mistä tämä kaikki johtuu? Onko koettu liikaa samaa, samoja ominaisuuksia ja vikoja, samoja kivoja juttuja yhä uudelleen? Koska tunnetusti kyllästyn nopeasti autoihin (poislukien eräs tietty Taunus ja Sierra), ja kun on niitä Sierrojakin ollut nelisenkymmentä, ei ihme että alkaa puuduttaa.
Viimeisen parin vuoden aikana oon tietoisesti muuttanut ajatusmaailmaani. Mitä sitten, vaikka mut tunnetaan "voorttimies.org":ina ympäri maan? Kymmenen vuotta kyseistä nettisaittia ylläpitäneenä aloin miettiä josko se ruoho olisi vihreämpää merkkikarsinan ulkopuolella. Samaan syssyyn kun lopetin ajattelemisen siitä, mitä mieltä muut ovat mun harrasteautoistani, ei paljon muuta tarvinnut.
Tämän hetkinen merkkikirjo jakautuu siten, että kymmenen autoa on omistuksessa, niistä enää 60% Fordeja, noiden lisäksi löytyy Kaiser, VW, Opel ja Volvo. Kaikissa sitä jotain josta olisin jäänyt täysin ilman jos en olisi alkanut kurkkimaan merkkikarsinani ulkopuolelle. Niinpä nettisivuni koki lievän "uudelleenbrändäyksen", eli voorttimies.orgista tuli http://www.nuthillgarage.com.
Vaikka itse olen jo kauan ajatellut autoasioista hivenen laaja-alaisemmin, on todella hassua huomata kuinka kaverit ja muut tutut ovat minut profiloineet autojeni perusteella. Tuntuu etteivät ihmiset voi uskoa, että olen hankkinut B-Asconan, Kuplavolkkarin, jonkun muun merkkisen jenkkiraudan kuin Fordin, saatika vanhan takaveto-Volvon käyttöautokseni...
Nyt on sitten tullut himo hamstrata kaikkia sellaisia "vierasmerkkisiä" autoja joita on joskus halunnut itselleen. Vieläkään niitä ei löydy ranskasta, italiasta eikä japaniasta 
