Löysin näin hienon ja selkeän kirjoituksen suomi24-keskustelusta...
A. Etsi useampia sinua kiinnostavia autoja netistä: http://www.mobile.de/, http://www.autoscout24.de/ , http://www.dhd24.com/. Ala suunnittelemaan matkaa ja opiskelemaan reissussa eteen tulevia asioita.
B. Soita ja tarkenna tärkeitä asioita jotka eivät ilmenneet auton myynti-ilmoituksesta (tässä tarvitset todennäköisesti saksan kielen taitoa / taitoista henkilöä).
C. Rankkaa kiinnostavimmat autot ”paremmuusjärjestykseen”.
D. Järjestä matka ykköstilalle asettamasi auton lähelle. Esim. Vbird:illä http://www.vbird.com/skylights/html/home.en.shtm pääset hyvin edullisesti (jopa 29 €) Helsingistä Niederrheinin kentälle (lähelle Düsseldorfia), Müncheniin ja myös Berliiniin. Ryanair on toinen halpa vaihtoehto kun suuntaat Frankfurtin seudulle.
E. Vuokraa lentokentältä auto (ellei ensimmäinen kohde ole hyvin lähellä ja/tai julkisin kulkuneuvoin tavoitettavissa, tai myyjä tule sinua kentälle vastaan). Auton vuokraaminen on Saksassa edullista. Kannattaa varmistaa, että auton voi ilman lisämaksua palauttaa myös firman muihin toimipisteisiin kuin mistä se vuokrataan. Esim. Budget on edullinen vaihtoehto ja kuutisenkymmentä toimipistettä eri puolilla Saksaa. Saksassa on tiheä rataverkko ja paikallisella ”VR:llä” (DB) on ollut jo vuosikaudet tosi monipuoliset nettisivut (http://www.bahn.de/pv/view/index.shtml). Schönes-Wochenende-Ticket:illä matkustaa 1-5 henkilöä 28/30 €:llä viikonloppuna (ei IC ym. erikoispikajunilla) vaikka koko maan halki. Netistä sai jo monta vuotta sitten printatuksi yksityiskohtaisen matkasuunnitelman kaikkine juna-, asema- ja aikataulutietoineen – kätevää.
F. Autoa tutkimassa: Yleensä (lähes) kaikki myytävät autot on jo poistettu rekisteristä. Asiasta ei aiheudu ongelmaa koeajon suhteen autoliikkeissä (ei isommissa, eikä pienemmissä), jostain löytyy kilpi, joka pistetään auton ikkunalle ja sitten menoksi. Yksityishenkilön myydessä autoa, se saattaa vielä olla rekisterissä. Joka tapauksessa on syytä päästä koeajamaan oston kohde.
G. Jos tarkoitus on tuoda auto ajamalla kotiin, on kaksi vaihtoehtoa. Viiden päivän kilvet ja viidentoista päivän kilvet. Ensinmainitut myönnetään (periaatteessa) henkilölle jolla on osoite Saksassa, kilvet saa Zulassungstelleltä auton papereilla. Noilla kilvillä saa ajaa Saksan rajalle, tai satamaan asti. Viidentoista päivän kilvillä saa ajaa kaikissa EU-maissa (paitsi suomessa, jossa pakkomyydään toinen vakuutus ja siirtolupa). Näiden kilpien saamiseksi on auto vietävä Zulassungstellelle (virkailja tarkistaa, että auton numero papereissa ja rungossa on sama). Tietysti voi tilata vaikka rekan hoitamaan kuljetuksen kotiin tai jossain tapauksissa myyjä saattaa (maksusta) järjestää asian. Useimmiten ostajan ”kaasujalkaa kutisee” siihen malliin, että on päästävä ajamaan. Noiden kilpien (ja vakuutusten)hintaero on luokkaa 50-60 €.
H. Zulassungstelle on yleensä auki arkipäivisin. Useilla paikkakunnilla ei kuitenkaan koko päivää ja yleensä kiinni ruokatunnin aikoihin. Saattaa myös olla, että vientikilpiä ei hoideta kuin tiettyinä päivinä ja aikoina. Mitä isompi paikkakunta, sitä todennäköisemmin pitemmät aukioloajat. Yleensä myyjä, firma tai yksityinen tuntee systeemit ja auttaa paperihommien hoitamisessa. Zulassungstellen välittömässä läheisyydessä on yleensä pari kilpiverstasta, jotka tekevät kilvet ja myyvät myös kansainvälisen vakuutuksen. Paikkakunnilla, joissa hyvin harvoin myydään autoja vientiin voi kansainvälisen vakuutuksen saanti teettää hieman töitä, mutta varmasti kohtuuetäisyydeltä löytyy paikkakunta jossa homma hoituu, vaikka ADAC:in (Saksan Autoliittoa vastaava järjestö) toimistossa. Myyjä tietää tämänkin asian jo ennakkoon, tai normaalitapauksessa selvittää sen ihan ruinaamatta. Yleensä vientipaperit ja kilvitys hoituvat tunnissa – puolessatoista ja hintaa kertyy n. 150-160 € (15 päivän kilvillä).
I. Jossain vaiheessa tehdään kaupat ja maksetaan kauppahinta. Käteinen on valttia, ilman sitä tulee ongelmia, tai ainakin kuluu aikaa ja palaa rahaa. Kauppakirja kannattaa printata valmiiksi jo ”kotiläksyjen” yhteydessä (www.mobile.de) ja tutustua siihen hieman. Saksalainen on tarkka rahojen suhteen. Ei kannata hermostua, jos joutuu käymään myyjän kanssa pankissa ajamassa setelit koneen läpi aitouden tarkistamiseksi.
J. Kun vientikilvet on paikallaan (ja auto siis jo tarkastettu ja maksettu), ei muuta kuin auton keula Pohjoiseen ja matkan varrella Saksassa ostoksille. Jos on aikaa ja harrastusta, kannattaa kaikki autoon liittyvät kamat ostaa Saksasta. Jos autossa on esim. vanha radio ja ostat tilalle uuden, kannattaa se vanha ”heittää pusikkoon” ennen autoveroilmoitusta ja näyttää Tullissa autoveroilmoitusta tehtäessä tyhjää radion paikka ja asentaa se uusi sen jälkeen (kiusa se on pienikin kiusa). Lidl ja Aldi ovat pomminvarmoja ostopaikkoja (hinta – laatu suhteeltaan) esim. tuliaisjuomille ja Lübeckissä(kin) olevassa Citti-marketissa (Ausfahrt Moisling) saa helposti kulumaan vaikka puoli päivää. Oikein TosiMiehen ostosvinkki on vauvanvaipat – ne ovat Saksassa yhtä lailla edullisia kuin tuo juomapuoli ja täytyyhän toki muistaa myös muuta perhettä kun se on ajankohtaista.
K. Yöpyminen ei välttämättä ole kallista ja kahdestaan vielä edullisempaa. Lübeckin seudulla ja Flensburgissa olen yöpynyt (asiallisin aamiaisin) samaan hintaan kuin olen joutunut Ruotsissa Jönköpingin seudulla maksamaan kahvista ja viineristä. Kannatta ostaa matkaeväät Saksasta kaupasta ja ajaa Ruotsin läpi ilman turhia pysähdyksiä, vain pakolliset kahvit ja tarvittavat tankkaukset.
L. Rostock – Hanko (kreikkalaisten laiva) vaihtoehto sopii joillekin ja johonkin tilanteeseen. Laivalla on kuitenkin suhteellisen tyyristä ja ikävää.
M. Tukholma – Turku välillä SeaWind Line on asiallinen vaihtoehto silloin kuin ei kaivata pallomerta ja pullomerikin on jo autossa (paljon halvemmalla) valmiiksi hankittuna.
N. Tullissa virkailijat tekevät mitä niiden on käsketty tehdä ja avustavat kyllä tarvittaessa kysyvää. Yleensä itselleen tuova ottaa kolmen kuukauden ajoluvan ja poistuu kodin suuntaan. Seuraavaksi onkin sitten syytä ryhtyä suunnittelemaan autoveroilmoitusta ja valituksen tekemistä tulevasta autoveropäätöksestä. Jälkimmäisen kanssa ei ole tosin mitään kiirettä. Autoveroilmoituksen aikoihin varsinkin sen vähänajetun auton huoltokirjan hukassa oleminen on eduksi. Kun sitten veroilmoituksen tekijä tietää sanoa, että mittarilukema on epäluotettava ja autolla on (hänen selvityksensä mukaan) ajettu n. 18000 km / vuosi, eli xzy tkm) niin tullimiestenkin pitäisi olla tyytyväisiä, koska niinhän keskimäärin tapahtuu ja niinhän hekin aina laskevat kun se on valtiolle edullista.
O. Nyt vain kaikki kynnelle kykenevät Euroopasta käytettyä autoa ostamaan. autoveroneuvokselta saat aiheesta (asiallisesti kysyessäsi) lisätietoja aivan ilmaiseksi osoitteesta: autoveroneuvos@suomi24.fi
Auton tuonti A-O
Valvoja: CRSC Hallitus
-
- Viestit: 3618
- Liittynyt: To Toukokuu 8. 11:39:48 2003
- Paikkakunta: Tampere #376
-
- Viestit: 3618
- Liittynyt: To Toukokuu 8. 11:39:48 2003
- Paikkakunta: Tampere #376