4 WD cooleri vs. 2 WD cooleri

[ukormi]

Oli vissiin 4WD:n 25 prossaa suurempi.

Kuinkas noi mitat? Kokeilin hakuakin mutta aika paljon löytyi turhaakin tietoa enkä jaksanut selata kaikkea läpi.

[Montune]

ei varmaan ihan niin isoa eroa ole... 2wd taisi olla 9.5cmx10cm ja 4wd 11.5cmx12cm... kennon leveyttä en muista

[siipicossu]

Ei varmaan paljoa ole käytännössä

[cossuesco]

Kyllä siinä on silmiinpistävä ero kun vertaa 2wd-4wd, 2wd välijäähdyttäjässä muistaakseni 6 kanavaa 4wd 7

[KtK]

Aikamoinen ero on kyllä.

http://personal.inet.fi/koti/ktk/016.jpg


Mulla ei kaupunkiajossa nouse 4wd coolerilla imuilma ulkoilman lämpöä juurikaan suuremmaksi ja revitellessäkään ei 10 astetta enempää nouse.

Esim turbolta 68 astetta ja coolerista 28 ulos. Eikös toi nyt ole ihan tarpeeksi viileää ,vai miks ihmeessä tarvii jonkun norsun kokoisen coolerin. Ei siitä ainakaan hiukan lievemmin viritellyssä cossussa ole paljonkaan hyötyä.

[ckolli]

Ai ei hyötyä?
Noin karkeesti sanottuna 1 asteen lämpötilan pudotus tekee 0,75hv lisää. Miinus puolelle mennessä ei vaikutusta enää ole.

[KtK]

No tulihan sieltä aika äkkiä kommentti mun heittoon. Mullakin on kone nyt leviänä ja saattaa sinne kasausvaiheessa vaihtua coolerikin isommaksi.
Miten matalana tollanen rs500 tyylinen cooleri pitää imuilman ,onkos joku mittaillut joskus.

Mulla on ollu 1.5 vuotta lämpömittari ennen ja jälkeen coolerin ja yllättävän matala on ollu imuilman lämpötila jo tolla 4wd coolerilla.

Varsinkin ,kun suomen kelit on aika vilposet suuren osan vuotta.

[Puuhapetri]

Oisko jollain käytännön tietoa onko eskon väläri erillisellä vesikierrolla merkityksellisesti parempi kuin sierra nelarin cooleri?

[jarkkoscosworth]

on parempi jos siinä ei kierrätä moottorin vesiä vaan erillisellä pikkujäähdyttimellä ja esim.webaston pumpulla jäähytettyjä nesteitä.

[Hectori]

coolerista 28 ulos.

se tekee 21 potentiaalista kaakkia lisää koneeseen, jos laitat tehokkaamman coolerin.(siis jos saat tippumaan ahtoilman 0 celsiukseen.) sitten isolla hönkällä ajettaessa paljon enemmän.

[cossuesco]

Itsellä T35 välijäähdyttäjä Pacen erillisellä vesikierolla parhaimmillaan 2 astetta alle ulkolämpötilan kesällä, vertailu otettiin auton omasta lämpömittarista ja ecun näyttämää lämpötilaa.

[SHR]

4wd cooleri riittää suurimmalle osalle harrastajista, on se matemaattinen hyöty isolla kennolla kuinka suuri tahansa. 4wd on selvästi tehokkaampi kuin 2wd vakio. Laitoin ex kossuuni 4wd coolerin ja se sopii yhtä pulttia lukuunottamatta bolt on, mielestäni hyvä katuviritys. Näytti se muuten vakio renkailla riittävän johki 12.8 sekkaa ja melkein 180 loppunopeuteen vartilla eikä ole edes sihisevää dump valvea mikä pitää kaikissa olla, paljokohan se sitte kulkis kun ne kaikki laittas....niin harvoin käydään radalla luukuttamassa tai vedetään kilsa tolkulla mittarit pohjassa.
Normaaliin harrasteajoon jossa ajetaan 85 prossaa nätisti ja loput satunnaisia paineella rykäsyjä, riittänee 4wd cooleri. Toki jos tekee 500hv autoa ja tarkoitus ajaa paineella kunnolla toki silloin iso kenno mutta sanoinkin suurimmalle osalle harrastajista.

[ukormi]

No nyt sitten joku voisi myydä minulle tuollaisen ehjän, siistin 4wd:n coolerin

Sitten on 2wd:n cooleri myynnissä

[KtK]

coolerista 28 ulos.

se tekee 21 potentiaalista kaakkia lisää koneeseen, jos laitat tehokkaamman coolerin.(siis jos saat tippumaan ahtoilman 0 celsiukseen.) sitten isolla hönkällä ajettaessa paljon enemmän.

Toi arvo oli annettu ulkoilman ollessa about 20-22 astetta ,siitä on vaikea saada tippumaan 21 astetta ilman jotain jäähdytin kompressoria. Pakkasella meneekin koneeseen reilusti miinuksen puolella olevaa ilmaa.

Mulla työmatka-ajossa coolerin ulostulosta kattelen lämpötilan ja se on käytännössä ulkoilman lämpötila asteen tarkkuudella.

Ei se cooleri ,vaikka olis kuinka jumalattoman kokoinen jäähdytä alle ulkoilman ,ellei ole jotain erikseen jäähdytettyä vesikiertoa.

Tottakai iso cooleri jäähdyttää paremmin tosi kuumaa ilmaa turbolta ,mutta ihan tavanomaisessa miedosti viritetyssä cossussa reippaassa ajossa 4wd cooleri riittää vallan mainiosti.

Penkityksessä bigger is better varmaan ,kun ei ilma liiku niinkuin normaali ajossa usein.

Mut jos ajelee tosiaan jatkuvasti huipputehoja hyödyntäen ,niin varmaan iso cooleri on hyödyksi.

[Hectori]

Toi arvo oli annettu ulkoilman ollessa about 20-22 astetta ,siitä on vaikea saada tippumaan 21 astetta ilman jotain jäähdytin kompressoria. Pakkasella meneekin koneeseen reilusti miinuksen puolella olevaa ilmaa.

mutta mahdollista se on, ja siksi sanoinkin jos saat sen laskemaan nollaan.


laitumellasi on hyödyntämättömia hevosia, ota niistä hyöty irti.

[Hoovee]

rstn:n vakio cooleri pukkaa ulos parhaimilllaan 50asteista.

imuilman automaattinen lämmittäjä tuo hyrrä

[ckolli]

Yhdyn SHR:n tekstiin. Jos suurin osa ajoa on katuajoa ja vedetään lyhyitä vetoja ei suuresta coolerista ole menetettyyn rahaan nähden kovin paljoa hyötyä.
Radalle mennessä kannattaa tehdä ulkoinen coolerin vesisumutus jossa etanolia tms seassa niin päästään alle ulkolämpötilan.
Toimiva konehuoneen tuuletus on myös tärkeää sillä ei sinne saa ilmaa menemään jos ei sieltä sitä myös poisteta, tähän on olemassa erittäin yksinkertaisia ratkaisuja, nelarin ritilät, oikein tehty pohjapanssari, scoopit (poistavina) jne jne.

Tiedän, nyt alkaa taas se jokavuotinen sisäisen vesiruutan kysely

Järki käteen virityksissä ja kohdista fyffesi oikeisiin asioihin niin saat kohtuuhinnalla toimivan vahvan paketin.

[SLEI]

Ei coolerin ulkoiseen vesiruiskuun tarvita alkoholia ellei sitten ole samalla tarkoitus pestä cooleria ja konehuonetta.

[_P_]

rstn:n vakio cooleri pukkaa ulos parhaimilllaan 50asteista.

Aikoinaan tuli mitattua 23,5hv:n teholisäys RST:ssä AMW:n coolerilla (140->163,5).
Ahtopaine oli AMW:n kanssa 0,1bar suurempi (0,6bar).
Ja kyse oli melkein muutoin vakio eskortista.

[Kimmo's]

Noin karkeesti sanottuna 1 asteen lämpötilan pudotus tekee 0,75hv lisää. Miinus puolelle mennessä ei vaikutusta enää ole.

Mihin tuo tieto perustuu? Useammassakin paikassa on mainittu nyrkkisääntö, jossa 10 asteen pudotus lisää tehoa n. 1%. Tällöin Kesäkuuman (+25) ja talvipakkasen (-25) ero olisi noin 5% eli normaaliperheauton tehoissa (josta mulla ikävä kyllä enimmäkseen kokemusta...) olisi noin 6 heppaa ja pappatunturissa 0,11 heppaa ja perstuntumalla en ole ainakaan sen kummempia eroja havainnu kummassakaan. Tosin pappiksella ajamisesta on jo vähän aikaa...

Tuolla 0,75 heppaa per aste (plussan puolella) tarkoittas (+25 -> 0 astetta) lisää tehoa 18,75 heppaa, huolimatta koneen koosta tai ominaistehoista. Jotenkin tuntuu, ettei ainakaan mun perhevagoni innostu ihan tolla tavalla kelien viilentyessä. Periaatteessahan tuolla kaavalla mopon moottoristakin irtois jo syksyllä ihan hyvät tehot

Toinen outo piirre tuossa on, että mitä taikaa tuossa miinukselle menossa on? Samaa ilmaahan sinne menee on se sitten plussalla tai miinuksella? Ainakaan kaasujen lämpölaajenemiskertoimissa ei ole mitään eroja plussalla tai miinuksella...

[Timo]

onkos siinä perhevagonissa ahdinta? no sinänsä sama, mutta näin syyskylmillä auto kulkee käsittämättömän hyvin, kun taas kesähelteillä ei tunnu menevän mihinkään... eiköhän se pitkälti selity imuilman lämmöillä..
no toisaalta, teho 500hv, prosenttikin on paljon tehoa..

[Pusa]

Mihin tuo tieto perustuu? Useammassakin paikassa on mainittu nyrkkisääntö, jossa 10 asteen pudotus lisää tehoa n. 1%. Tällöin Kesäkuuman (+25) ja talvipakkasen (-25) ero olisi noin 5% eli normaaliperheauton tehoissa (josta mulla ikävä kyllä enimmäkseen kokemusta...) olisi noin 6 heppaa ja pappatunturissa 0,11 heppaa ja perstuntumalla en ole ainakaan sen kummempia eroja havainnu kummassakaan. Tosin pappiksella ajamisesta on jo vähän aikaa...

Tuolla 0,75 heppaa per aste (plussan puolella) tarkoittas (+25 -> 0 astetta) lisää tehoa 18,75 heppaa, huolimatta koneen koosta tai ominaistehoista. Jotenkin tuntuu, ettei ainakaan mun perhevagoni innostu ihan tolla tavalla kelien viilentyessä. Periaatteessahan tuolla kaavalla mopon moottoristakin irtois jo syksyllä ihan hyvät tehot

Toinen outo piirre tuossa on, että mitä taikaa tuossa miinukselle menossa on? Samaa ilmaahan sinne menee on se sitten plussalla tai miinuksella? Ainakaan kaasujen lämpölaajenemiskertoimissa ei ole mitään eroja plussalla tai miinuksella...

Hieman OT, mutta kuitenkin: Nyt on tainnut unohtua ahtamisen perusteet. Koko homman pointtihan on se, että mikä on sylintereihin ahdetun ilman tiheys. Tehoon vaikuttaa sylinterissä poltettavan ilman massa. Koska sylinterien tilavuus säilyy vakiona, voidaan massaa kasvattaa vain ilman tiheyttä kasvattamalla. Kun ilman lämpötila laskee, tiheys kasvaa.

Toinen asiaan vaikuttava seikka on sylinterin täyttöaste (tilavuustehokkuus). Vapaasti hengittävän moottorin täyttöaste on ahdettua paljon huonompi. Tästä johtuen ilman viileneminen (ts. tiheyden kasvaminen) ei vaikuta tehoon niin oleellisesti.

[Jallu]

Tuossa vielä kuva, jossa rinnan RST:n, 2WD:n ja 4WD:n kuulerit

http://users.evtek.fi/~timohjt/kuvia/Ta ... GP0833.JPG
http://users.evtek.fi/~timohjt/kuvia/Ta ... GP0834.JPG

[SLEI]

Minä sain tälläiset mitat coolereille mitattua 2WD kenno 100mm korkea 100mm paksu 400mm leveä ja 4WD 115mm x 122mm x 470mm.
4WD kenno on siis "tilavuudeltaan" n. 60% suurempi.

[ytte]

En muistanutkaan että 4wd:n cooleri o noin iso

[Kimmo's]

Off-Topiciksi menee, mutta liippaa läheltä kuitenkin alkuperäistä kysymystä ja Jallu ilmeisesti sai jo nuo mitat joita alunperin kysyi, joten sallittaneen...

En ole ahtamisen perusteita unohtanut, kun en ole niitä varmaankaan edes kunnolla sisäistänytkään vielä. Tässä opetellaan...

Pusan kommenteissa on pointti, jonka minäkin pystyn ymmärtämään; Koneeseen mahdutetun ilman massa kertoo kuinka paljon siellä on happea poltettavana. Ja kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin -> Suurempi massa, enemmän happea. Tuosta syystähän ruiskun ohjauksissa jotka käyttää MAP anturia, mitataan myös ilman lämpötilaa, jotta saadaan ilmavirran massa laskettua.

Tuon kylmemmän ilman etua tuskin kukaan kiistää, lisääntyneen ilmamassan lisäksi sehän antaa mahdollisuuden myös lisätä ennakkoa.

Laskelma:

Air Properties
Molecular weight 29,00
Z 1,00
k-1/k 0,288

Engine Data
engine rpm 6500 revs/min
displacement 122,0 cu inch
volumetric efficiency 90 %
number of turbos 1
compressor efficiency 65 %

Ambient Conditions
local baro pressure 29,92 in Hg 14,70 psia
ambient temp 68 deg F

Conditions at Compressor Inlet
Vacuum drawn at inlet 2,0 in Hg
Inlet Pressure 13,71 psia
Inlet density 0,070 lb/ft3

Conditions at Compressor Outlet
outlet pres 17,0 psig
outlet temp 289,5 deg F
P2/P1 2,31
outlet density 0,114 lb/ft3

Conditions at Intercooler Outlet
manifold pres 15,0 psig
manifold temp 112,0 deg F
manifold density 0,140 lb/ft3
IC pressure drop 2,0 psi

Tuossa esimerkkilaskelma välijäähyttimen vaikutuksesta ilman tiheyteen. Ikävä kyllä se on ameriikan poikien yksiköillä, mutta kertoo kyllä oleellisen. Tuossa kompressorin ulostulossa ilman lämpö on n. 290F ja tiheys on tuolloin 0,114 lb/ft3 kun ahtopaine on 17psi. Coolerin jälkeen ilman lämpö on 112F ja ilman tiheys on 0,140lb/ft3 vaikka paine on coolerissa laskenut 2psi. Eli ilman massa on coolerin jälkeen n. 23% suurempi vaikka paine on pienempi.

Alkuperiäisessä viestissä vain ihmettelin Ckollin kovia kertoimia tuosta hyödystä: 0,75 hp per 1 aste lämpöjä. Toisekseen ihmetytti mitä taikaa tuolla pakkasen puolelle menemisellä on.

Olisi kiva tietää mistä tuo tieto on peräisin, niinkuin alkuperäisessä postauksessani kyselin...
-k

[PasiZ]

Ei coolerin ulkoiseen vesiruiskuun tarvita alkoholia ellei sitten ole samalla tarkoitus pestä cooleria ja konehuonetta.

Haihdutuksen tuoma lämmönlasku ilmeisesti hakusessa tuossa etanolissa... Myös putkiston hapettumat + muu paska pysyy poissa...

[Jallu]

Off-Topiciksi menee, mutta liippaa läheltä kuitenkin alkuperäistä kysymystä ja Jallu ilmeisesti sai jo nuo mitat joita alunperin kysyi, joten sallittaneen...

Sallitaan toki. Minä en kyllä mitään mittoja edes kysynyt

[Kimmo's]

Sorry sekaannus, Ukormihan niitä mittoja kyseli

-k

[Pusa]

Alkuperiäisessä viestissä vain ihmettelin Ckollin kovia kertoimia tuosta hyödystä: 0,75 hp per 1 aste lämpöjä. Toisekseen ihmetytti mitä taikaa tuolla pakkasen puolelle menemisellä on.

Olisi kiva tietää mistä tuo tieto on peräisin, niinkuin alkuperäisessä postauksessani kyselin...
-k

Jos asiaa lähestyy ihannekaasun yhtälön kautta niin päädytään seuraavanlaiseen tulkintaan (esimerkkilaskelma):

Jos imuilman lämpötilaa pudotetaan 50 asteesta 49 asteeseen, aiheuttaa se ilman moolimassaan 0,31% kasvun (2 litranen kone ja 1 barin ahtopaine). Tästä voidaan karkeasti päätellä, että koska koneen poltettavaksi toimitettavan ilman massa kasvaa myös 0,31%, kasvaa myös siitä saatavan energian (ts. tehon) määrä myös noin 0,31%. Yhden celsiusasteen arvo tehonlisäyksenä olisi siis teoriassa noin 0,31%. Käytännöstä en osaa sanoa?

Itsekin olen joskus törmännyt tuohon Ckollin mainitsemaan nyrkkisääntöön, mutta en ole koskaan nähnyt/kuullut sen perusteluja? En siis osaa ottaa siihen kantaa.

[Kimmo's]

Jos imuilman lämpötilaa pudotetaan 50 asteesta 49 asteeseen, aiheuttaa se ilman moolimassaan 0,31% kasvun (2 litranen kone ja 1 barin ahtopaine).

Just noin. Tosin tuossa yhtälössä paine ja tilavuus supistuu pois, koska ne ovat molemmassa tapauksessa samat. Tai voihan niitäkin käyttää, jos vaikka tietää paljonko jäähy pudottaa paineita, niin voi senkin ottaa huomioon.

Tein seuraavan laskelman:

Lämpötila 293 Kelviniä
Paine 200 Kpa
Kaasuvakio 8,3145
Tilavuus 2 dm3
Moolimassa: 14095,85664

Lämpötila 253 Kelvin
Paine 200 Kpa
Kaasuvakio 8,3145
Tilavuus 2 dm3
Moolimassa: 12171,50761

suhteellinen ero: 15,81 %

Eli +20 ja -20 ero olisi tuo 15,81%. Aika paljon enemmän kuin vanha nyrkkisääntö 1% per 10 astetta.

Samalla kaavalla +20 astetta ja 0 astetta ero olisi 7,33%. Tuolloin tuo 0,75 hp per 1 aste saataisiin tuolla välillä aikaan noin 200 heppasella autolla. Ja tollasella 500 heppasella ero olis syyskylmillä n. 36 heppaa verrattuna +20 asteiseen kesäpäivään.

-k

[Pusa]

Just noin. Tosin tuossa yhtälössä paine ja tilavuus supistuu pois, koska ne ovat molemmassa tapauksessa samat. Tai voihan niitäkin käyttää, jos vaikka tietää paljonko jäähy pudottaa paineita, niin voi senkin ottaa huomioon.

Tein seuraavan laskelman:

Lämpötila 293 Kelviniä
Paine 200 Kpa
Kaasuvakio 8,3145
Tilavuus 2 dm3
Moolimassa: 14095,85664

Lämpötila 253 Kelvin
Paine 200 Kpa
Kaasuvakio 8,3145
Tilavuus 2 dm3
Moolimassa: 12171,50761

suhteellinen ero: 15,81 %

Eli +20 ja -20 ero olisi tuo 15,81%. Aika paljon enemmän kuin vanha nyrkkisääntö 1% per 10 astetta.

Samalla kaavalla +20 astetta ja 0 astetta ero olisi 7,33%. Tuolloin tuo 0,75 hp per 1 aste saataisiin tuolla välillä aikaan noin 200 heppasella autolla. Ja tollasella 500 heppasella ero olis syyskylmillä n. 36 heppaa verrattuna +20 asteiseen kesäpäivään.

-k

Tässä yhteydessä kannattaa aina ottaa huomioon se tosiseikka, että jos ilman lämpötilaa joutuu pudottamaan coolerin kokoa (ts. tilavuutta) kasvattamalla, pudottaa se myös osaltaan tehoa. Tämä siksi, että painejärjestelmän tilavuuden kasvattaminen pudottaa painetta, joka taas aiheuttaa ilman moolimassan pienentymistä (näkee suoraan ihannekaasun yhtälöstä).

Pointti siis tuossa imuilman lämpötilan tutkiskelussa on se, että miten pudottaa lämpötilaa coolerin kokoa kasvattamatta. Pelkkä coolerin koon kasvattaminen ei ole mikään viriryskeino, ellei samalla pystytä nostamaan puhaltimen tuottoa, eli tilavuusvirtaa. Tässä kohtaa kuvaan astuu esim. erillisellä nestekierrolla varustetut coolerit, jolloin itse coolerin tilavuutta ei jouduta nostamaan (sen hyötysuhdetta vaan parannetaan).

[ckolli]

Pusa ja Kimmo`s
Sen verran arvovaltaisten ja tunnettujen herrojen pitkäaikaisten mittauksien tuloksista on kyse etten epäile, varsinkaan kun näin ne pinot paperia mitä oli kertynyt. Olen aiheesta sen verran usein maininnut etten viitsi enää alkaa itseäni toistamaan.

Slei
Joku jo vastasikin. Eli haidutus.

[SLEI]

Slei
Joku jo vastasikin. Eli haidutus.

Ckolli tuntee vesiruiskutuksen salat, mutta niille joilla asian tiimoilta on epäselvyyksiä niin heittäisin tälläiset pointit:
Alkoholilla on alhaisempi kiehumispiste kuin vedellä eli voisi olla tehokkaampi jäähdyttäjä, mutta kun sen voi 50/50 vesiseoksena ruiskuttaa koneeseen ja saa lisää tehoa niin ei sitä katuautossa kannata ulkoisesti käyttää. Luokitelluissa kisavehkeissä lienee sisäinen käyttö kielletty, mutta kadulla konehuoneen pesu alkoholilla on mielestäni turhaa.

[Pusa]

Pusa ja Kimmo`s
Sen verran arvovaltaisten ja tunnettujen herrojen pitkäaikaisten mittauksien tuloksista on kyse etten epäile, varsinkaan kun näin ne pinot paperia mitä oli kertynyt. Olen aiheesta sen verran usein maininnut etten viitsi enää alkaa itseäni toistamaan.

Slei
Joku jo vastasikin. Eli haidutus.

Oma tarkoitukseni ei missään nimessä ollut kyseenalaistaa tuota käytännössäkin siis näköjään todettua nyrkkisääntöä. Yritin vain osaltani etsiä / tutkia ko. havainnon teoreettista puolta (tosin siinä toistaiseksi onnistumatta).

[Kimmo's]

Jep, sama juttu. Kiinnostaa yleensäkin tietää mistä joku asia johtuu, ennenkuin vain hyväksyy jonkin asian koska se vain on aina ollut niin.
Aika pitkään ihmiset olivat aivan varmoja että maapallo on litteä...

Loppujen lopuksihan tuo ideaalikaasulain antama tuloshan oli hyvin samansuuntainen Ckollin nyrkkisäännön kanssa, itse asiassa täsmää just, jos kyseessä on 206 heppanen auto mitattuna +20 asteen lämmössä, nollassa asteessa tehoa olisi 221 heppaa.

Enemmän tällanen foorumi kuitenkin antaa kaikille harrastajille, jos asioista keskustellaan ja niitä pohdiskellaankin syvällisemmin. Pelkkä toteamus, että asia on näin koska joku on niin joskus todennut, ei vie asioita eteenpäin...

-k

[SLEI]

Tutkiskelin vähän noita nesteiden ominaisuuksia ja vesi tarvitsee n. 2x enemmän energia höyrystyäkseen kuin etanoli ja metanoli eli eipä kannata noita alkoholeja coolerille ruiskia vaan käyttää sisäisesti.

[Kimmo's]

Tää tulee ihan ulkomuistista, mutta eikös noilla alkoholeilla ole selvästi matalampi höyrystymislämpö? Eli jos coolerin pinta on esimerkikisi 80 asteinen, niin vesi jää märäksi siihen pintaan, mutta alkoholi vielä höyrystyy. Ja nimenomaan tämä höyrystyminenhän on se vaihe joka imee sitä lämpöä...

Saman ilmiön huomaa kun huoneen lämmössä kastaa sormen huoneen lämpöiseen veteen, ei tunnu kovin kylmältä kun nostaa sormen kuivumaan mutta kun kastaa sormen 96-volttiseen pirtuun niin kyllä jäähdyttää (ja kurkkua lämmittää )

[SLEI]

Etanolin kiehumispiste on noin 80 astetta ja metanoli kiehuu ennen sitä, mutta haihtumista tapahtuu pakkasellakin.

[Cossu_anssi]

Miten matalana tollanen rs500 tyylinen cooleri pitää imuilman ,onkos joku mittaillut joskus.

Suosittelen lukemaan Performance Ford lehden Syyskuu 2004. Siinä on 5 eri valmistajan Rs500 cooleria ja niissäkin on paljon eroja. Esim. 65km/h vauhdissa eroa parhaan ja huonoimman välissä 10 astetta. Suuresti kuormitettuina ero oli parhaan ja huonoimman välillä 26 astetta.

[cossuesco]

Joku voisi laskea rs500 mallisen jäähdyttävät pinta-alat(ei päätyjä) jotta voisi verrata 4wd malliin, haluaisin mielelläni kuulla tuloksen