mikähän kaasari?

[m_pajula]

http://mpajula.myphotoalbum.com/view_ph ... d=Img_0100 <-- tos on jonku ooppelin weber ja näkyy käyvän fordin imusarjaan ilman mitää välilaippaa??tarttis kehittää jostai ehjä ilmanputsarikotelo.. ei kyl näy toi kaasari ite kunnolla tossa kuvassa..

[Tupi]

eihän tuo kuva pankki toiminut mutta jos kyseessä on 2 kurkkuinen weber niin uskoisin sen olevan weber dgv tms. niitä on ollut opel cih moottoreissa ainakin ja kyllä jotkut niistä ooppelien 1 kurkkuisista sopii myös fordiin

[m_pajula]

pitäs toimia toi näyttää muuten siltä dgv:ltä mut siin on toi kaulus johon ilmanputsari tulee ni tollanen soikea..

[SHR]

Päivän kaasutin vinkki ohc koneeseen kadulle. 3.0 caprin weber, samanlainen kuin DGAV normikaasari mutta ratasvälitteiset kurkut joten ei ole ikävää ryntäämis ilmiöö vaan herää hienosti ja toimii koko alueen todella hyvin. Mikä hienointa, se sopii oikeesti heittämällä paikalleen mustalla orkkis ohc putsarikotelolla, kaasuvaijeri sopii suoraan ruuvaamalla, automaattiryyppy toimi ainakin mulla erittäin hyvin. Testasin kyseistä vaihtoehtoa yli 100tkm. Miinuksena ehkä heikko löytyminen, mutta kai aktiivinen sellaisen löytää. Mielestäni hyvä katunokkaiseen peltisarjalliseen ohariin

[m_pajula]

onks noi dgav kaasarit yleesä ottaen "harvinaisia"?eiks niit oo jossai volvoissakin??

[tanari]

Päivän kaasutin vinkki ohc koneeseen kadulle. 3.0 caprin weber, samanlainen kuin DGAV normikaasari mutta ratasvälitteiset kurkut joten ei ole ikävää ryntäämis ilmiöö vaan herää hienosti ja toimii koko alueen todella hyvin. Mikä hienointa, se sopii oikeesti heittämällä paikalleen mustalla orkkis ohc putsarikotelolla, kaasuvaijeri sopii suoraan ruuvaamalla, automaattiryyppy toimi ainakin mulla erittäin hyvin. Testasin kyseistä vaihtoehtoa yli 100tkm. Miinuksena ehkä heikko löytyminen, mutta kai aktiivinen sellaisen löytää. Mielestäni hyvä katunokkaiseen peltisarjalliseen ohariin

se 38/38 weberin malli on DGAS löytyy 2.3-3.0 kaasari kutosista

[Brenda]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

[m_pajula]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

mistä tollasia kaasareita löytyy??

[m_pajula]

tuolla muuta linkissä on pari parempaa kuvaa tosta kaasarista,eli jos joku tietäs minkä ilman putsarikotelo kävis suoraan??

[razorass]

38dgas vain 3.0essex ja 2.8c. Mulla on vielä yksi hylsy jäljellä. Jos jotakuta kiinnostaa niin voin katsoa löytyisikö siihen irtoosina kaikki puuttuvat nippelit. Virityskäyttöön brendan mainitsema 36/36dcd parempi, mutta vaikeammin saatavilla.

[Brenda]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

mistä tollasia kaasareita löytyy??

omani löysin hajoittamolta BMW318 pellin alta, siitä otin putsarikotelonkin.
mutta veikkaan että siihenkin tämä oli asennettu korvauskaasuttimena.
kuva
kannattaa kysyä vaikka FreeTechnicsiltä, mistä autoista löytyy....
tuossa kaasarista räjäytyskuvaa:
http://www.misab.se/dcd.htm

[m_pajula]

mitä eroa on dgv ja dgav kaasareilla??

[Brenda]

DGV manuaali rikastimella (vaijerivetoinen)
DGAV automaatti rikastimella (jäähdytysneste lämmittää bi-metallijousta)

[m_pajula]

DGV manuaali rikastimella (vaijerivetoinen)
DGAV automaatti rikastimella (jäähdytysneste lämmittää bi-metallijousta)

molempia siis löytyy saman kokoisilla kurkuilla?

[Brenda]

DGV manuaali rikastimella (vaijerivetoinen)
DGAV automaatti rikastimella (jäähdytysneste lämmittää bi-metallijousta)

molempia siis löytyy saman kokoisilla kurkuilla?

juu

[ohc]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

mistä tollasia kaasareita löytyy??

freetechnics, ainakin käytettynä näytti tollanen 36/36dcd siellä olevan hintaan 150€...

[SHR]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

Toi sun yhtälö on edelleen kyllä todella uskomaton, eihän siellä vartilla ole mahdollista että jänis olis hypänny ennen sua kennojen ohi?? (otettava huumorilla ) tuli vaan mieleen kun tossa katselin 7/82 VM lehteä jossa testataan Vatasen BDA:ta joka painaa n.1000kg ja johon ilmoitetaan "n.250hv" mutta vaikka kuinka toimittaja ei osaisi lähettää niin he saivat 5.pyörällä 14.3s/154.4kmh....ja tossa taannoin testattiin tässä naapurikylän lentokentällä F-ryhmän kärkiautot joissa tehoa paljon yli 200hv eivät nekään omistajien käskeminä paljoa alle 14 päässeet loppunopeudet luokkaa 160kmh, moni ketä asiaa ajattelee on varmuudella haavi auki lähetään miltä pinnalta vaan tolla tehopainosuhteella, mutta se siitä ja vieläkin otettava huumorilla

[Cleveland]

Talbot Horizonin "isolohko" 1500 versioissa on ainakin weberin 36/36 dcnvh. En ole vielä kokeillut miten käytännössä toimii voortin nokalla, joten en osaa sanoa onko hyvä. Tietääkö joku?

[Brenda]

Weber 36/36DCD myös loistava kaasutin. suuttimet voi vaihtaa kantta irroittamatta ja sisäkurkut irroitettavat. ei rikastinläppiä (erillinen rikastin luisti)
oma oli 28 kurkuilla. 2-litran välikopassa. oli mielestäni taloudellinen.
tehoa oli arviolta jotain +160hv.
1/4 maili 14,57s/160.1kmh (1000kg) 3,89perä ja vakio 4-v isolaatikko, 205/60-13 katurenkaat.

Toi sun yhtälö on edelleen kyllä todella uskomaton, eihän siellä vartilla ole mahdollista että jänis olis hypänny ennen sua kennojen ohi?? (otettava huumorilla ) tuli vaan mieleen kun tossa katselin 7/82 VM lehteä jossa testataan Vatasen BDA:ta joka painaa n.1000kg ja johon ilmoitetaan "n.250hv" mutta vaikka kuinka toimittaja ei osaisi lähettää niin he saivat 5.pyörällä 14.3s/154.4kmh....ja tossa taannoin testattiin tässä naapurikylän lentokentällä F-ryhmän kärkiautot joissa tehoa paljon yli 200hv eivät nekään omistajien käskeminä paljoa alle 14 päässeet loppunopeudet luokkaa 160kmh, moni ketä asiaa ajattelee on varmuudella haavi auki lähetään miltä pinnalta vaan tolla tehopainosuhteella, mutta se siitä ja vieläkin otettava huumorilla

yritän etsiä aikakortin, mutta eihän sekään vielä mitään todista.
löysin kuitenkin yhden aiemman kortin 15s/154km/h
http://kotinetti.suomi.net/tepi/files/aikakortti15s.jpg
auto muuten sama, mutta tuo kortti on ajettu tiuhemmalla 4.44 perävälityksellä ja vakio kärkijakaja antoi liikaa max.ennakkoa (ennakko vaikuttaa pirusti loppunopeuteen), + säädöt vielä hakusessa.
harvemmalla 3,89 välityksellä+ kärjetön sytytys/ennakot muutettu ja auto säädetty, niin tuli parempaa tulosta.
eikös, jos oikein muistan, niin tuo vatasen bda veti viimeisen satametriä täysiä, eikä näin ollen vauhtia enempää.

[jjs]

Vatasen autoa tosiaan huudatettiin tasakaasulla n. viimeiset sata metriä, ja alle max. kierrosten kun eivät halunneet ottaa riskiä koneen kanssa.

[SHR]

No unohdetaan se vatasen auto vaikka lehdessä kerrotaan että vaihtopiste oli 9000. Sen ajan autoista löytyy toinenkin, Mäkelä on kiihdyttäny Lotariaan 5.pyörä perässä ja ajat luokkaa 14+s ja loppunop 150-160kmh ei ole lehteä tähän hätään, tehoa myös "n.250hv"?ehkä osaa käskeä ja uskaltaa kierrättää. Mitäs mieltä olette siitä uudesta VM lehden testistä joka tässä naapurikylässä suoritettiin. Siinä oli aika huippuautoja F-ryhmästä, ajat tuppasi olla 14 alkuisia (paitsi m3 jossa 300hv) ja loppuvauhdit alle ja yli 160kmh. Kiihdytykset ei ole tehty slickseillä liimalta mutta kuitenkin tosissaan tehtyjä kilpureita. Tarkoitus ei ole vittuilla, vaan pidän kyllä uskomattomalta että pystytään "ehkä 160hv"autolla jossa vakiotyyppinen kaasuttaja lähes samoihin aikoihin ja erityisesti loppunopeuksiin kuin lähes 250hv kilpureilla uskon että löytyy laput mutta että miten vitussa

[L@RE]

Mäkelän Lotus meni vartin 14.,46s / 154,3km/h.
0-100 6,2s.
Kone 2176 cm3, 48 Dellortoilla 256,5 hv / 7750r/min,
vääntö 26kpm / 6000r/min.
5 vaihteine ZF, sama kuin BDA:ssa.
Auto painoi 970kg.
Alla oli Michelinin rallipyörät, joten pito ei
ollut paras mahdolölinen.
Vuosi oli 1981.

[Brenda]

mun kottero meni G-Techillä mitattuna 0-100 6.2-6.4s
varttimaililla g-techiä valokennoihin verratessa ajat heitteli +-0,2s
tästä tulee kohta taas kauhee vääntö topic

tuolla on jotain varttimaili horsepower laskureita, kokeilkaa joilla on omasta autosta varttimaili tuloksia ja auton paino mittaustilanteesta selvillä, niin tiedetään kuinka kaukana totuudesta nuo laskurit on
laitoin omalle painoksi 2200lbs ja loppunopeus 100mph E.T 14.57
jottain 170 tehoja ehdotteli
http://www.geocities.com/MotorCity/4601/hpcalc.html

kg x 0.454 = lbs

[TAp]

Moppe-kirjassa aínakin on taulukot/kaavat loppunopeus-loppuaika suhteelle,
josta näkee alustan toimivuuden yms
eli loppunopeus kertoo tyypillisesti moottoritehon,
aika taas alustan/välitysten/renkaiden/kuskin osuuden.

[SHR]

Juu ei näistä kannata stressiä ottaa mutta että tietäis virittäjät ettei tee turhaa työtä jos samaan päästään puolta pienemmällä teholla ja vakioalustalla

[razorass]

Ajoin kesällä caprilla vielä vakiolla is-ruutalla 1050kg / 140hp 15.3sek välitys 3.89 / ennakot täysin säätämättä. map anturilla + 3.54lukkp 150hp 14.8sek. Loppunopeuksia en tarkalleen muista mutta siellä 150km/h tienoilla oli. Nykyisellä kokoonpanolla en ole koettanut.

Auto painaa tankattuna 964kg, kuski 93kg.

Nyt tehoa n.170hp (menen ennen ratapäiviä dynoon), aika tavoite vartille 14.5 / 100mph.

[SHR]

No ajatellaan asiaa kääntäen, jos 160-170hv riittää kuljettaa melkein 1000kg vartin 14+s ja 160kmh loppunopeuksiin, niin miten ralliautot voi olla näin hitaita kun niissä on nykyään lähes 250hv tehoa, öhlins alustat, suorakytkylaatikot jne jne....eiks ketään ajattele näitä asioita vai ei vain kommentoi. Jos on jotenkin selvä asia niin kertokaa että jos ei se teho ala 160 mennessä vaikuttaa niin koska se vaikuttaa vai onko nykyalustat yhtävitullaan kuin vakio eli pito huononee tehon kasvaessa

[razorass]

Nuo tehot on mitattu ja ajat on ajettu alastarolla. Tehoista on paperit Häkkiseltä ja Sporttiautosta. Aikakortit on varmaan vieläkin tuolla auton tuhkakupissa jos en ole niitä uusiokäyttänyt mihinkään.

edit;60-jalan aika oli muuten lähes sama kuin kaverin 550hp nos-vetellä, jolla olen itsekin ajanut ja kulkee. vette menee ~12.5 aikoja.

[Tähtisilmä]

eiköhän tuossa olosuhteet näyttele myös aika suurta roolia? Aivan sama kun sanotte, että eri dynojen tuloksia ei saisi vertailla keskenään eli ihan turha verrata toisiinsa jossain Alastaron liimaradalla tai jollain pölyisellä kakkipolulla mitattuja aikoja?

[Brenda]

No ajatellaan asiaa kääntäen, jos 160-170hv riittää kuljettaa melkein 1000kg vartin 14+s ja 160kmh loppunopeuksiin, niin miten ralliautot voi olla näin hitaita kun niissä on nykyään lähes 250hv tehoa, öhlins alustat, suorakytkylaatikot jne jne....eiks ketään ajattele näitä asioita vai ei vain kommentoi. Jos on jotenkin selvä asia niin kertokaa että jos ei se teho ala 160 mennessä vaikuttaa niin koska se vaikuttaa vai onko nykyalustat yhtävitullaan kuin vakio eli pito huononee tehon kasvaessa

ei tietoa, liekö noissa kilpavehkeissä voima sitten niin pienellä kierrosalueella.
aikoinaan olin kaverille kartturina 188hp F-ryhmän escortissa. 4v quaife ja volvon 5,38??välitys 65-15 rattaat. auto oli loppupeleissä melkoinen kuminauha, ja olisi varmasti jäänyt mun auton rinnalla vartilla kuin paska rattaisiin. puitten välissä mutkitellessa välitykset sitten nasahteli kohdilleen ja tuntui että kulkeekin mukavasti.
vaikee sanoa

[razorass]

Liekö noissa f-ryhmäläisissä 200nm+ jo 3000rpm alkaen. Ei ehkä kannata liikaa tuijottaa sitä huipputehoa. Vääntö/tehoalue varmaan ratkaisee aika paljon. Monet on mullekin surkutelleet "vain" 150hp, mutta silti vartilla typer integra meni ohi vasta loppumetreillä enkä silti hävinnyt kuin muutaman kympin. integrassahan on muistaakseni about 200hp. Viivalla jäi kuten brenda ilmaisi; "paska rattaisiin".

Alustassa mulla ei ole mitään ihmeellistä, 2" pudotus, hyvät iskarit ja superflexin puslat.

[TAp]

Alustassa ja vrenkaissa se ero on, ja radassa

Moppelan manuaali sanoo, että
vakioalusta, katurenkaat = 100 mph ja 14.0 sek
viilattu alusta ja sliksit = 100 mph ja 13.2 sek
ultimate alusta ja 14" slksit = 100 mph ja 13.04 sek,

eli noissa nopeuksissa eroa tulee sekunti, joka vaatisi
vaihtoehtoisesti tehopainosuhteen nostoa 0.067:stä 0.084:ään
(hp/lbs)

[Brenda]

mulla oli edessä bilstein 260/60 ja 170lbs jouset.
takana vakiolehdet superflex puslilla ja hätäpatenttina taka-akselin alle kyhätyt traction bar tangot. sellaiset torrakot joiden päässä kumityynyt.
akselin kiertyessä kumityynyt jysähtivät lehden etusilmukan alle ja koko kori nousi ylemmäs. niillä oli helvetinmoinen vaikutus.
vakio takapäällä tuloksena oli tietenkin akselin hyppiminen ja kakkosta vaihtaessa perä imi kenttään ja sutiminen jatkui. noilla tangoilla ei kakkosvaihteella saanut sutimaan yhtään.
renkaat oli jotku helvetin federal 205/60-13 katurenkaat joihin nostin paineet 2,5 kiloon kiihdyttäessä. lähtöpitoa tuli paremmin korkeilla paineilla.

[m_pajula]

[quote="Brenda"]mulla oli edessä bilstein 260/60 ja 170lbs jouset.
takana vakiolehdet superflex puslilla ja hätäpatenttina taka-akselin alle kyhätyt traction bar tangot. sellaiset torrakot joiden päässä kumityynyt.

ei sulla kuvia ois noista traction bar hässsäköistä?

[SHR]

Tehokkaan ohc koneen vetoalue selitys ei kelpaa, se on niin kova että joku burton63 käyrät on paskaa rattaissa, mutta näitä "nykytykkejä" ei ole missään varsinaisella "kiihdytyssuoralla" jossa huima pito eikä slickseillä virallisesti mitattu, joten olisiko siinä selitystä....mutta edelleen lähesvakiolla alustalla katurenkailla 170hv ajat on tosi kovia, ja varsinaisesti aika ei ole suurin ihmetys vaan loppunopeus muistetaan vielä yks juttu, tässä VM lentokenttä mittauksissa autot ei sudi kuin alussa, pito tulee kuitenkin melko nopeesti, ei vapari sudi hulluna ahdetun lailla.......veikkaan että tavallinen lukija ihmettelee mitä vittua siinä ihmettelet mutta ketä asioita tutkii ja mittaa pitää tätä varttijuttua aika yllättävänä kaiken nyky tehohuuman keskellä

[Arto65FB]

Aivan sama kun sanotte, että eri dynojen tuloksia ei saisi vertailla keskenään eli ihan turha verrata toisiinsa jossain Alastaron liimaradalla tai jollain pölyisellä kakkipolulla mitattuja aikoja?

ET:tä parempi hobujounimittari on varttimailin loppunopeus ja auton paino. Jos ei ihan kädetön ole, eli vaihdoissa ei ongelmia, niin auto kelaa varttimaililla suunnilleen sen minkä pystyy vaikka lähdöt olisivat hyviä tai huonoja.

[jjs]

Pohdiskelua

SHR:n "epäluulo" on ymmärrettävää; olen myös miettinyt tuota ralliautojen laiskuutta vartilla-> lähtö ei ole niiden paras puoli jo moneen kertaan mainituista syistä ja välitykset ovat, hmmmmmm, kuorma-autotyyppisesti "liikaa päällekkäin" (ajodynamiikka) ajatellen optimaalista kiihtyvyyttä kevyellä (vrt märkä sora) ja pitävällä alustalla.

Kirvesmiesmatikkaa:
Vakio cossu kiihtyy vartin 15,1-15,5 riippuen tietolähteestä-> paino ajokunnossa luokkaa 1200-1350kg kuskeineen/ 204hv, Esco ehkä n. 900-950kg / ~160-170hv -> ei tunnu 14,5:n ajat mahdottomille.

Omassa viistokeulassa oli painoa 880kg (paljon kuitua), tehoa 167hv (mahd. myöhemmin vähän enemmän) ja 3,54:1 perä / vakiolaatikko-> kellotettiin -käsiajanotolla- ~14,5 aikoja.

Joku kiihdytteli muuten aikoinaan Hangossakin 1600 ryhmä2 (F) kenttiescolla 14,5-15 aikoja myös.