Cosworth Sierra, paljon saa olla mäntä lohkon yläpuolella ?

[Lauders]

Pikaista tietoa tarvitaan koneen rakentajilta.
Lohkosta otettu pois 0.3 mm. Mäntä kurkistaa työntömitalla mitattuna nyt 0.75 - 0.8 mm lohkon tasosta. Koneeseen tulee uudet 4 wd Cossun männät ja kansikin oikaistaan ( ei tietoa vielä paljon lähtee, mutta mahd. vähän ) Kansi lähellä orkkismittaa, muistaakseni mitattuna 13.8 - 13.9 cm.
Täytyykö mäntiä käyttää sorvissa ja ottaa pois se, mikä lähtee lohkon ja kannen oikaisun yhteydessä. Eli joku 0.5 mm ? Vai voinko niputtaa koneen turvallisesti ? Ja mitkä noissa on noin niinkuin turvalliset toleranssimitat kun lohkoa ja kantta oikaistaan, ettei tarviis uusia mäntiä sorvauttaa ? Ja autohan on 2wd Cossu -89. Kuva lohkosta ja männästä rojektisivuilla viimeisenä. Ja kannentiiviste on Cometic 1.3 mm paksu.
--> http://kotisivu.dnainternet.net/petkon/cossu/
suora linkki kuvaan --> http://kotisivu.dnainternet.net/petkon/ ... kistaa.jpg

Kiitän etukäteen vastauksista, toivottavasti ei tarvii mäntiä sorvauttaa

[Skorppi]

En osaa mitään mittoja antaa mutta eihän tossa nyt muuta väliä ole kun se että jos venat osuu ykk:ssa mäntiin. Mittaa paljonko venat mahtuu aukeemaan ykk:ssa. Vakiossa venttiilit on auki noin 0,4mm ykk:ssa.

[Timo]

männän olisi hyvä tulla noin 0.2mm lohkon tason päälle.

suosittelen vahvasti venttiilikolojen tekoa mäntiin samalla. estää ylikierroshipaisut ja on samalla extra-pelivaraa mitä ei todellakaan vakiovälyksillä ole.

[Skorppi]

männän olisi hyvä tulla noin 0.2mm lohkon tason päälle.

suosittelen vahvasti venttiilikolojen tekoa mäntiin samalla. estää ylikierroshipaisut ja on samalla extra-pelivaraa mitä ei todellakaan vakiovälyksillä ole.

Juuri näin, varsinkin vakio vena jouset on niin löysät että isoilla varveilla helpolla tulee pientä mäntäkosketusta.

[MikkoT]

Tässähän oli kyseessä 4wd:n männät ja 2wd:n kansi, joten puristukset tippuvat aika tarkasti 7,67/1:een, jos kaikki mitat olisivat vakiot, joten toi kannen lasku ei haittaa puristusten kannalta.

Fiksuinta olisi varmaan sorvata noista männistä toi 0,5mm pois jolloin ne tulisi sen n. 0,3mm yli lohkon tason. Silloin jäisi tiivisteen kanssa vielä 1 mm kansitason ja männänlaen väliin.

Tolla operaatiolla saadaan vähän korjattua puristuksia lähemmäksi alkuperäistä ja toi männän ja venan väli on ihan riittävä kunnon jousilla vaikka vähän vakiota suuremmillekkin venan aukioloille.

[Lauders]

Sovinkin jo aamupäivällä Sorvarin kanssa, joka on sorvaillut noita mäntiä ja sanoi homman onnistuvan helposti. On sorvaillut mäntiä enemmänkin. Ajattelin ottaa pois 0.6 - 0.7, kun en vielä tiedä paljon kannesta lähtee. Mutta tosiasiahan on, että kannesta lähtee se 0.2 - 0.3 että se saadaan hyvästi suoraksi. Silloin tuo minun ja Mikon arvio käy yhteen aika hyvin ja varmaan on oikea ratkaisu. Kun sorvaa männät eikä tee koloja venttiileille, niin tasapainokin säilyy oikeana. Kiitoksia kaikille äänensä antaneille. Jatketaan tästä rojektia, jos saadaan kossu liikenteeseen vaikka ennen Juhannusta

[TVR]

Olen sitä mieltä että ehdottomasti männät sorviin.
Männän ja kannen välin paljealueelle (siis se tasainen osa reunoilla) tulee jäädä turbo koneessa minimissään 1-1,2mm mutta ei yli 1,5mm ja vaparissa 0,8-0,75.
Jos pienempi tuo väli niin nakutus herkkyyttä esiintyy moottorissa.
Jos väliä kasvattaa kaasujen vaihto ei ole niin hyvää moottorissa.
Taikka sitten väliä oltava yli 3mm että siitä tulee palotilaa tosissaan.

Tuo liianpieni väli kannen ja männän välissä näkyy todella monessa cossun koneessa kun kannen ottaa pois, pakopuolella on palje alueella nakutus jälkee. Kannentiivisteet poksahtelee usein just tästä syystä vaikka puristus suhde on ihan kohillaan.

Lisäksi tuommonen 0,5mm välys kannen ja männän välissä saattaa tietyssä tilanteessa mennä jopa nollille. Kylmässä koneessa mäntä keikkuu aikalailla ja saattaa laidoilta päästä hipasemaan kanteen.
(on käynyt itelle visecon männällä) Kolisee muuten aikalailla.

Lisäksi jos kone on kuumana niin kaikki lämpölaajenemiset mitä syntyy kun kampi-akseli, kiertokanki, mäntä on kuumia ja kone kiertää 6000rpm ja mäntä käy pakotahdilla ykk:ssa ja pukkaa laakerivälyksenkin ylälaitaan

[Cosesc]

0.35 mm männän laki yli deckin on vielä ihan ok.

[SLEI]

Männän ja kannen välinen välys pitäisi kyllä valita sen mukaan kuinka paljon konetta kierrätetään ja kuinka tukevat palikat koneessa on sisällä eli osathan antavat vähän periksi, kun mäntä paukahtaa yläkuolokohtaan.
Pakopuolen tasainen alue lienee palotilan kuumin paikka, lienee aika luonnollista, että nakutusjäljet ovat siinä.

[virikansi]

On tullut käytettyä 0,85-0,9 mm paljerakoa(ei pääse nakuttamaan niin helposti) T: Kansiviritys J.Kosunen

[Lauders]

Männät sorvattu. Alakerta kasattu. Männät tulee 0.2 mm yli dekin. Tästä lähdetään etteenpäin. Kiitokset vielä kerran kaikille vastanneille, tuli hyviä vastauksia ja neuvoja. Kuvia laitettu lisää rojektisivuille.

[KtK]

Miten tuo dekkikorkeus kuuluu oikeaoppisesti mitata.

Mulla tulee 0.4mm yli ,kun mäntä tulee vapaana YKK:hon. Mutta jos YKK:ssa painaa kaikki männän välykset toiseen laitaan ,niin saan toisesta reunasta 0.6-0.65mm ja toisesta jotain 0.3mm tai sinnepäin.

Yllättävän paljon toi mäntä ihan sormin painamalla keikkuu yläkuolokohdassaan ,vaikka poraus ja männät ovat lähes uudet. Kulumaa ja ei siis ole.

Hiukan vaikea mitata tarkasti stönärillä.

[MikkoT]

Oikeaoppista menetelmää en tiedä kertoa, mutta kun mittaa tosta männäntapin päiden kohdalta niin silloin vaikuttaa toi männän keinuminen kaikkein vähiten.

Itse kun noita tossa mitattiin niin tehtiin näin, toinen piti mäntää mahdollisimman suorassa lohkon sivuilta ja painoi samalla välykset pois. Samalla toinen mittasi ylityksen noiden männäntapin päiden kohdalta. Näin päästiin suunnilleen viiden satkun sisään eripuolilta mitattuna ja noiden mittojen keskiarvohan on silloin tarkka ylitys, jos oletetaan, ettei mäntä pääse liikkumaan mittauksissa.

[TVR]

Oikeaoppista menetelmää en tiedä kertoa, mutta kun mittaa tosta männäntapin päiden kohdalta niin silloin vaikuttaa toi männän keinuminen kaikkein vähiten.

Itse kun noita tossa mitattiin niin tehtiin näin, toinen piti mäntää mahdollisimman suorassa lohkon sivuilta ja painoi samalla välykset pois. Samalla toinen mittasi ylityksen noiden männäntapin päiden kohdalta. Näin päästiin suunnilleen viiden satkun sisään eripuolilta mitattuna ja noiden mittojen keskiarvohan on silloin tarkka ylitys, jos oletetaan, ettei mäntä pääse liikkumaan mittauksissa.

Juuri noin, taikka niin että katsoo heittokellolla tarkasti yläkuolokokdan kohalleen http://www.tvracing.net/images/Heittokello.JPG
ja rakotulkilla tukevan viivaimen kanssa tarkistaa välyksen http://www.tvracing.net/images/Rakotulkki.JPG
Jos ei luota yhteen rakotulkkiin (että mäntä pääsee keikkumaan) niin kahdella sitten männäntapin kohdalta yhtäaikaa molemmilta puolilta mäntää.

[KtK]

Rakotulkilla ja linjarilla kattelin ja samankaltaisia lukemia tuli. Harmillisen paljon tulee yli 1.3mm reinzille. Ja sehän menee kasaan ainakin 0.1mm.

Eli jos mäntä tulee vinossa ylös ,on paljeväli pahimmillaan 1.2mm-0.65mm=0.55mm. Mäntä suorassa 0.75mm-0.8mm noin äkkiseltään laskettuna.

Olisko 0.060 (about 1.52mm) cometic helpotus tohon ongelmaan. Niitähän saa customi paksuuksilla tilaamalla.

Pari vuotta sitten sai prostreetiltäkin 1.45mm paksuja ,mutta nyt on vain 1.09 tai 1.3mm paksuja saatavilla.

[Hesus]

Olisko 0.060 (about 1.52mm) cometic helpotus tohon ongelmaan. Niitähän saa customi paksuuksilla tilaamalla.

Ei taida cometicci olla ainakaan helpotus ongelmaan.. -> http://www.cosworthrsclub.com/foorumi/v ... p?t=106013

[Lauders]

Kyllä itse ainakin mittaan sen kohdan, missä mänta on mahdollisimman korkealla. Koska silloin kosketuksen mahdollisuus on suurimmillaan. Ja kylmänä ne saattaa " keikkua " juuri silleen että kosahtaa. Totuushan on juuri se kuin mäntä on kallellaan toiseen reunaan, silloin paljeväli on korkeimmalta kohdalta pienimmillään.

[pau]

kuulostaa aika suurelta porausvälykseltä, jos tuoreen koneen keppu keikkuu 3 kymppiä. Tutun Fiestan patti kun tehtiin tihdiksi, niin mäntä keikku jotain satkuja. Porattiin about 7 satkun käyntivälykseen.

p.

[Arska]

kuulostaa aika suurelta porausvälykseltä, jos tuoreen koneen keppu keikkuu 3 kymppiä. Tutun Fiestan patti kun tehtiin tihdiksi, niin mäntä keikku jotain satkuja. Porattiin about 7 satkun käyntivälykseen.

p.

Riippuu tietysti männästäkin mille porataan.

[KtK]

Aika hotolta toi tosiaan tuntuu 2wd kolbensmidth kyseessä. Ei syö öljyä lainakaan ja ei kylmänä holoto samalla lailla kuin vanhoilla männilla ja porauksella. Kai männät jotenkin on hiukan tynnyrimäisiä muodoltaan.

Aika paljon noi cossun mahlet /kolbensmidthit sit ilmeisesti pullistuu lämmetessään ,kun ihme kyllä toimivat silti suht kovassa rääkissä tiiviisti:)

[TVR]

Aika hotolta toi tosiaan tuntuu 2wd kolbensmidth kyseessä. Ei syö öljyä lainakaan ja ei kylmänä holoto samalla lailla kuin vanhoilla männilla ja porauksella. Kai männät jotenkin on hiukan tynnyrimäisiä muodoltaan.

Aika paljon noi cossun mahlet /kolbensmidthit sit ilmeisesti pullistuu lämmetessään ,kun ihme kyllä toimivat silti suht kovassa rääkissä tiiviisti:)

Cossun männät on takomäntiä joissa helmaa ja lakea ei ole eristetty toisistaan ja tästä johtuen mäntä on kylmänä kartio ja "hölskyy" sylinterissä. Laessa oleva meteriaali lämpölaajenee huomattavasti enemmän verrattuna helmoihin, onhan siinä materiaalia huomattavasti enemmän ja siihen kohdistuu enemmän lämpökuormaa.
Valumännissä on eristetty laki ja helma toisistaan, yleensä öljyrenkaan alta voi nähdä että helmaa ja lakea yhdistää suhteellisen pieni kannas. Tämän ansiosta valumäntä voidaan tehdä helmastaan pienemmälle toleranssille ja se ei "hölsky" sylinterissä, laessahan välys on samaa luokkaa.

[KtK]

Nyt mittasin tarkemmin männäntapin suuntaisesti ja männät kurkistaa 0.4-0.42mm ulkona yläkualokohdassa. Lainasin töistä heittokelloa ja tarkistin sillä vielä YKK:n kohdalleen.

Ei mitään sen pahempaa ongelmaa pitäis olla ton reinzin kanssa ,minkä pitäis olla oikein puristettuna 1.3mm. vapaana se onkin 1.5mm liekkiurien kohdalta. Vaikka nyt kylmänä vähän keikkuiskin mäntä.

Kuulin yhdeltä koneenrakentajalta mielenkiintoista juttua tosta paljealueesta ja nakutusherkkyydestä. Liian iso yli millin paljealue on hänen mukaansa pahempi nakutuksen aiheuttaja kuin esim 0.5- 0.75mm.

Moottoripyörissä käytetään kuulemma kisoissa tosi pientä paljealuetta ilman nakutusta,mutta varaa ei tarvitse olla kuin sen verran ,mitä yksi kisa kestää. Tällä meinaan laakereiden kulumaa ja mahdollista männän kosketusta kanteen pitemmän päälle.

Juttua tuli sen verran ,että kaikki ei jäänyt mieleen. Liittyi jotenkin liekkirintaman etenemiseen ja ison paljealueen muuttumisesta palotilaksi vastoin tarkoitusta.
Sitten taas yli 2mm ja siitä yli paljealueet on palotilan osaksi suunniteltu jo tehtaalla usein ja eivät nakuta.

En viitti nimimerkkiä julkaista ,mutta jonkun verran on täälläkin aikoinaan kirjoitellut.

[pau]

Noi paljealueet ja niiden funktiot on ihan simppeleitä jutskia. Läjä kirjoja niin homma hahmottuu helpommin...

Cossun orig palikoilla en menis paljoa alle millin palkeen, jos kaikki toleranssit huomioiden 0,9 olis sopiva, riippuu kuinka paljon ne keput keikkuu. Kyllähän ne alkuperäiset veivitkin joustaa kun puhutaan korkealta ja kovaa.

Kannattaa muistaa että paljealueelle puristunut seos ei pala normaalisti "sillon kun pitäs", vaan vasta perässäpäin, tekemättä juurikaan työtä ainoastaan pakokaasun lämpöjä nostaen.

p.

[SHR]

Hieno topicci kaikenkaikkiaan, ei joskus esiintyvää perusklubituubaa vaan asiallista jutustelua oleellisesta asiasta. Kiva että edes joitain asia kiinnostaa, hyvä hyvä....

[pau]

tuolla on muuten mielenkiintoinen dokkari, kun suunnitellaan motogp konetta teoriapohjalla...

http://www.fh-zwickau.de/ftz/Konferenze ... _Blair.pdf

p.

[KtK]

Kopioisin tämän suoraan performance fordin foorumilta. Foorumin osoite johtaa kuitenkin passionford.comiin

My head gascket went a couple of weeks back on a track day.

So have have taken the head off and turned the bottom end over by hand to find out I have about plus 1mm deck height on all 4 pistons . Is this normal???? Or is this the reason the gascket went in the first place???

Its a standard 2wd bottom end apart from low comp forge pistons!

Thanks

Dave


Männät on tulleet jopa yli 1mm ulos lohkosta ja kone on toiminut jonkin aikaa. Aika hurjan pienellä paljealueella on cossu kiertänyt. Alle 0.3mm luultavasti. (yleisellä 1.3mm pahvilla laskettuna).

Eipähän ole paljealueet olleet kovin paksussa karstassa


Se on kierrosnopeus,mäntien/kangen paino,kangen lujuus ja laakereitten kunto ,jotka ratkaisee viimekädessä paljonko mekaanista varaa tarvii olla.

[SLEI]

" Kannattaa muistaa että paljealueelle puristunut seos ei pala normaalisti "sillon kun pitäs", vaan vasta perässäpäin, tekemättä juurikaan työtä ainoastaan pakokaasun lämpöjä nostaen. "

Jos männän ja kannen väli olisi 0.5mm ja paljealue olisi 10mm leveä ympyrä koko palotilan reunassa (ei ole niin suuri alaltaan Cossun kannessa), paljealueen tilavuus on alle 2% koko palotilan tilavuudesta, eipä taida vaikuttaa suuntaan tai toiseen pakolämpöihin.

Dave ei kertonut mikä kansipahvi hänellä oli onhan niitä yli 2mm paksuja teräspahvejakin, olikohan se WRC-malli neljällä teräskerroksella 2.25 tai 3mm paksu.

[pau]

alle 2 %

noniin, lasketaanpas uudestaan.

puristukset 8:1, palotilan koko oli about 55 cc ja tarkka arvo 55361 mm3
10 mm ympyrä reunoilla, korkeus 0,5 mm.

[(91/2)¨2*pi - (81/2)¨2*pi]*0,5 mm = 675 mm3

jolloin tuo paljealue on 1,22 %. Tarkkuutta siihen laskentaan


Tosin seoksen syttyessä painerintama helpolla runttaa sitä seosta sinne paljealueelle aika reippaastikin eli muoto ja paikka vaikuttaa vähintään yhtä paljon kuin korkeus.
En kyllä uskaltaisi tehdä 0,5 mm palkeella on likellä jopa kisakäyttöön titaaniveiveillä...

p.

[SLEI]

alle 2 %

noniin, lasketaanpas uudestaan.

puristukset 8:1, palotilan koko oli about 55 cc ja tarkka arvo 55361 mm3
10 mm ympyrä reunoilla, korkeus 0,5 mm.

[(91/2)¨2*pi - (81/2)¨2*pi]*0,5 mm = 675 mm3

jolloin tuo paljealue on 1,22 %. Tarkkuutta siihen laskentaan


Tosin seoksen syttyessä painerintama helpolla runttaa sitä seosta sinne paljealueelle aika reippaastikin eli muoto ja paikka vaikuttaa vähintään yhtä paljon kuin korkeus.
En kyllä uskaltaisi tehdä 0,5 mm palkeella on likellä jopa kisakäyttöön titaaniveiveillä...

p.

Älä tule neuvomaan isääs miten lapsia tehdään, ensinnäkin palotilan koko kaikkiaan on noin 71cm3 puristussuhteesta laskettuna, ja sitten kun lasketaan sen reunan pinta-alaa joka on 10mm leveä niin sisäkehän halkaisia on 71mm

Tuo 0,5mm välys EI ole mikään suositus se oli vaan tuossa laskennassa käytetty arvo ja 10mm rinkula reunassa on muistikuva Cossun männän reunassa olevasta tasaisesta alueesta!
Näyttävät yhdessä kirjassa 80-luvulta suosittelevan vapariin teräskangilla ja jäykällä lohkolla jopa minimissään 1,14mm välystä.

[Cosander]

Nostetaas tätä vähän ylemmäs kun tuli tämmönen juttu eteen!
Cossun alakertaa kasaessa huomasin et männät jää 0.3mm alle lohkon pinnan onko haittaa?(ilmeisesti mäntienpäältä hieman sorvattu kun on tehty venakolot. Vakio reinz pahvi+ arp pinnapulteilla on tarkotus kasata.

[TVR]

Nostetaas tätä vähän ylemmäs kun tuli tämmönen juttu eteen!
Cossun alakertaa kasaessa huomasin et männät jää 0.3mm alle lohkon pinnan onko haittaa?(ilmeisesti mäntienpäältä hieman sorvattu kun on tehty venakolot. Vakio reinz pahvi+ arp pinnapulteilla on tarkotus kasata.

Mielestäni ihan ookoo jos purkkarit ei laske liikaa (alle 7,5).

[jjs]

Tuohon välykseen vaikuttaa myös pari seikkaa jotka kannattaa(?) huomioida (-äkkiä- läpi lukeneena en havainnut kommentteja):
männän halkaisija, sen helman- ja kokonaiskorkeus sekä tapin sijaintikorkeus. Näiden itsestäänselvyyksien kuten männän profiilin ja porausvälyksen lisäksi.
Eli enemmän tynnyrin mallinen mäntä-> enemmän välystä kanteen
Tappi alempana (dekkikorkeus isompi)-> enemmän välystä
Porausvälys iso (takomännät, turbokäyttö, kuluma-aste)-> enemmän välystä
Korkeampi mäntä-> vähemmän välystä
Isompi halkaisija-> enemmän välystä
jne jne

Otetaan 94mm Mahleilla varustettu turbo-OHC jolla ajettu ilman suodatinta hyvä tovi, niin kaikki vastaukset rastitetaan kohtaan -lisää välystä-....

Tein juuri vapari korkeapuriste OHC:n 94mm, jätin välystä .95-1.05mm normaalisti käyttämäni .8-.9mm sijaan (mitattu siis tapin linjalta); mahlet ja reipas käyntivälys.
Edellinen oli korkeapuriste 90,9mm, jätin ainoastaan .65-.7mm. Ei ollut "taskussa" karstaa; oikein kun tihrusti huomasi männän ja kannen olevan täysin puhtaita taskujen ulkoreunoissa.... Liki on mennyt.

Käytännössä pitäisi aina malttaa koota alakerta ilman renkaita, ja mitata männän kallistusliike, ja suunnitella loput mitoitukset sen jälkeen.

[neliveto]

Kannattasko ottaa cossun 91.6 wisecoista siivu pois laesta kun männät tulevat 0.25-0.30mm yli kansitason männäntapin suuntaisesti mitattuna ja keikuttelemalla ei tapin suuntaisesti toisesta reunasta painatettuna 0.4-0.45mm? Tiivisteeksi tulee 1.2mm paksu metallipahvi

[Skorppi]

Kannattasko ottaa cossun 91.6 wisecoista siivu pois laesta kun männät tulevat 0.25-0.30mm yli kansitason männäntapin suuntaisesti mitattuna ja keikuttelemalla ei tapin suuntaisesti toisesta reunasta painatettuna 0.4-0.45mm? Tiivisteeksi tulee 1.2mm paksu metallipahvi

Vähintään milli saisi olla väliä mun mielestä, joten kyllä noista pieni siivu olis hyvä ottaa pois.